Äidin kanssa tehtiin pikavisiitit Vesannolle ja Savonlinnaan. Keskiviikkoaamuna vein Sintin Roosalle hoitoon, niin kotiin ei jäänyt kuin kääkät ja mopot, Milli ja Tarahan lähtivät samalla meidän mukanamme kotiin ja Laku lähti mukaan ihan sen takia, että saisi käydä Vesannolla edes kerran ennen kuin se menee juoksunsa ajaksi sitten Paulan luo. Paulahan on sopinut Lakulle treffit Joensuuhun . Säät olisivat voineet olla kyllä jotain ihan muuta mitä olivat, sillä mittari huiteli koko ajan yli 30 asteessa. Koirilla ei onneksi ollut mitään hätää, sillä otin mukaan useamman kappaleen kylmäkalleja ja niillä saatiin niiden matkustaminen suht mukavaksi, mutta alkuperäisistä suunnitelmista jouduttiin kyllä luopumaan ja Keskisen ohi ajettiin siis pysähtymättä. Muutaman kerran poikkesimme juomaan termarikaffit ja samalla koirat pääsivät jaloittelemaan, mutta ulkona oli niin kuuma, että ne halusivat aika äkkiä takaisin omaan viileään häkkiinsä autossa. Kun vaan olisi ollut itsellekin mahdollista viilentää itseään jollain lailla autossa. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja loppumatkasta sitten virittelimmekin äidille hieman verhoja auton lasiin . Matkan varrella kauhistelimme varsinkin Konneveden ja Vesannon välillä olevia valtaisia metsätuhoja jotka Asta-myrsky viime kesänä sai aikaan. Voi vain kuvitella kuinka järjkyttävän näköistä silloin oli, kun puut olivat vielä korjaamatta. Paula oli juuri tullut töistä kun saavuimme Vesannolle ja alkoi hurja kiljuminen kun Milli ja Tara huomasivat, missä oltiin ja Lakukin taisi olla triossa mukana. Vaikka olikin aika kuuma, kävimme lyhyellä kävelylenkillä Vesannon keskustassa ja tottakai piti myös poseerata "kuuluisan" Vankkurin edessä, kansanedustaja Hakkaraisen tempauksillaan kuuluisaksi tekemä paikallinen kuppila siis. Kuvamateriaalia en viitsi sentään laittaa näkyville .

Paula lähti torstaiaamuna töihin ja sovittiin, että me vielä ruokimme apinat ja käytämme ne ulkona. Keitimme vielä kahvit mukaan termariin ja lähdimme ajelemaan kohti Savonlinnaa. Matkalla poikkesimme kerran juomassa kahvit ja kun pääsimme perille tuntui että olimme kuin uitetut hiestä. Joka tapauksessa oli valtavan ihanaa nähdä Joannaa pitkästä aikaa ja neidillä tuntuikin olevan aika vauhti päällä koko ajan ja uutena harrastuksenaan dvd-laitteen "asentaminen". Koska oli niin kuuma, emme viitsineet kauhean pitkiä ulkoilureissuja Joannan kanssa tehdä, mutta tottakai kävimme jäätelöllä ja vähän shoppailemassakin. Illalla Ville lähti meidän kanssa vielä tankkaamaan autoa ja samalla poikkesimme ihastelemaan Olavinlinnaa. Pakkasimme vielä auton valmiiksi aamua varten, sillä saimme mukaamme muutamia käytöstä poistettuja verhoja ja peittoja, jotka äidin kanssa jatkojalostamme matoiksi. Tuomisinahan meillä oli Paulalle ja Sepille yksi matto ja Villelle ja Mialle pari mattoa. Tämän kesän matot tulevatkin olemaan hieman leveämpää mallia, sillä kangaspuissa on noin 30 metriä pitkä loimi ja maton leveys valmiina 1,14 m. Kuvassa vasemmalla Villen matot ja oikealla Paulan matto, joka on tehty osittain blyyshikuteesta.

Perjantaiaamuna menimme aamukaffille Savonlinnan torille ja tottakai maistoimme myös aitoja paikkakunnan lörtsyjä. Muikut jäi tällä kertaa kokematta, mutta ehkäpä sitten seuraavalla kerralla ja samaten suunnittelimme, että josko seuraavalla kerralla kävisimme vaikka risteilylläkin. Aamukahvien jälkeen käänsimme mersun nokan taas kohti Vesantoa, sillä Lakuhan jäi sinne ja saisimme oikoa jalkojamme siellä taas hieman.  Sepi tuli käymään töistä kotona ja hörppäsimme kahvit ja täytimme termarin.  Lakua varten pakkasimme kylmäkallet autoon ja taas mentiin! Milli varmasti nautti suunnastomasti kun pääsi taas normaaliin päivärytmiinsä. Tarakin oli lähtenyt torstai-iltana uuteen kotiinsa ja neidin kutsumanimi vaihtui Mimmiksi, rakkaalla lapsella on monta nimeä!  Tälläkään kertaa emme poikenneet Keskisellä ja yksinkertaisesti siitä syystä, että olimme niin läpimärkiä hiestä ettei paljon viitsinyt ihmisten ilmoille mennä. Kotona oltiin noin viiden aikaan iltapäivällä ja kävin hakemassa Sintin kotiin. Rouva oli viihtynyt ilmeisesti erinomaisesti ja kuulemani mukaan varsinkin Jouni oli ollut suosiossa ja jääkaapin paikkakin tullut tutuksi .

Matille iso kiitos kastelemisesta, sekä kasvihuone että kurpitsapenkit ja kukat olivat edelleen hengissä.

Illalla Arska ja Eelis tulivat pariksi päiväksi hoitoon ja pojat tuntuivat viihtyvän erinomaisesti.

Kukaan tytöistä ei onneksi ole tällä hetkellä juoksulla, joten homma sujui todella vaivattomasti. Arska ihastui Veskuun ja Eelis Mikkoon ja sen ajan kun miesväki ei ollut kotona pojat melkeinpä viettivät aikansa ulkona, sillä ovet ovat meillä olleet nyt auki ulos niin, että koirat pääsevät itse kulkemaan sisään ja ulos. Seuraava kuva kuvaa aika hyvin sitä tilannetta mikä oli kun joku miehistä oli kotona, ei Mikon päikkäreistä ainakaan tullut mitään:

Tänään sitten ilma viileni onneksi sen verran, että uskalsin kaivaa viime viikolla tulleet aronian taimet maahan. Tilasin keväällä paketin, jossa oli 12 marja-aronian taimea ja niiden piti tulla jo toukokuussa, mutta vasta viime viikolla ne sitten saapuivat, joten aika hankala istutusajankohta, mutta täytyy yrittää kastella niitä ahkerasti, jotta pysyisivät hengissä ja muutaman vuoden kuluttua alkaisi saada niistäkin satoa. Aamulla kävin koirien kanssa lenkillä ja koskapa se lämpömittari näytti jonkin verran alle 20 astetta ja tihkutti vettä, niin kääkille oli pakko laittaa paidat päälle ja tytöt olivat aika isänmaallisia tällä kertaa. Ruotsalaisneiti Ebban paita on muuten tehty vanhoista miesten boksereista  

Ai niin, Ebba on hieman alkanut nirsoilla ruokansa kanssa, joten toivottavasti se merkitsee sitä, että niitä odotettuja vauvoja olisi tulossa. Vyötäröä ei kyllä ole vielä yhtään, mutta viimeksikin se maha pullahti vasta ihan viime vaiheessa.