Vajaat kaksi viikkoa on nyt kulunut Lakun jalan leikkauksesta ja tänään käytiin ottamassa tikit pois. Haava oli ihan siisti ja nyt sitten pidetään vielä pari viikkoa lastaa tukena. Välillä neiti ottaa hieman jalalla askeleita, mutta suurimman osan aikaa se kuitenkin konkottelee kolmella jalalla. Toki tuo lasta on niin hankala, ettei varmaan senkään takia halua sitä kauheasti maahan laittaa, mutta toivotaan nyt että jalan kunto paranee niin, että siitä vielä käyttökelpoinen tulee. Paulan apinapennut kävivät samalla lääkärintarkastuksessa ja terveen paperithan nuo kaikki saivat   Pojat lähtevät ensi lauantaina maailmalle ja Paula vie Desi-neidin mukanaan Vesannolle ja se haetaan sitten ensi viikon lopulla, joten pian on taasen pennutonta aikaa täällä kotona. Seuravat pentusuunnitelmat ajoittuvat loppusyksyyn, sillä odottelen Saisalle juoksua joskus syyskuun paikkeilla ja sen olis sitten tarkoitus käydä treffeillä Eeliksen kanssa. Niihin pentuihin toivonkin sitten saavani ainakin mukavia luonteita, sillä molemmat vanhemmista ovat erittäin sosiaalisia tapauksia ja vaikka eivät kovin aktiivisesti ole näyttelykehiä kierrelleet, niin kiitettävästi löytyy myös ulkonäköä  Mikäli siihen pentueeseen saadaan lupaavan näköinen tyttöpentu, niin sille olisi jo sijoituskotikin tiedossa..

Näyttelysuunnitelmat ovat nyt aika lailla auki syksynkin osalta, sillä tämän kesän näyttelyt olin laskenut aika paljon Lakun näyttelyttämisen varaan ja nyt kun sitä ei voi kehiin viedä niin saattaapi käydä niin, etten ilmoita tuota Jumboakaan minnekään. Ja onhan tuo mummo kieltämättä alkanut harmaantuakin nyt niin hurjasti, että taitaa olla järkevintä odotella siihen saakka kunnes se pääsee veteraaniluokkaan. Tällä hetkellä Jumpsis on kieltämättä kyllä ihan hyvässä kunnossa muuten, paitse että apinavauvojen syntymän aikoihin se alkoi kasvattaa roikkutissejä ja alalinja on edelleen aika löysä, mutta muuten se olisi kyllä ihan "kehäkunnossa". Heinäkuussä ei nyut sitten ole maillä yhtään näyttelyä ja elokuussa ollaan Emman kanssa menossa Honkajoen ryhmänäyttelyyn. Sieltä ei ole mitään suuria odotuksia, pääasia, että käydään opettelemassa ja haistelemassa näyttelyilmapiiriä. Emmalla oli hurja karvanlähtö alkukesästä ja nyt väri on aika nokinen, joten siitä saattaapi tulla moitteita ja neiti on myös aika sporttisessa kunnossa, joten ympärysmittaakin luultavasti tullaan kaipaamaan lisää.

Eilen kaivoin taas jussipaidan tekeleen esille ja täytyy yrittää saada sitäkin projektia hieman eteenpäin, kun kerran heikkona hetkenäni lupasin Villelle ja Mikolle paidat jouluksi ja muutamat myyntisukatkin pitäisi saada aikaan syksyksi. Jonkin verran olen myös käynyt kutomassa räsymattoja ja tällä hetkellä on työn alla matonpätkä, jossa yhtenä kuteena on vanhaa videonauhaa.