Onpas tullut taas laiskasti päiviteltyä täällä, mutta eipä ole kauheasti ollut tapahtumiakaan.

Viime viikonvaihteessa Paula oli kotosalla ja silloin haettiin myös apinapennuista pojat uusiin koteihin. Ipanat ovat kyllä tosi reippaita tapauksia ja myös temperamenttia löytyy =D  Desi lähti Paulan mukana Vesannolle ja se haettiin ilmeisesti tänään uuteen kotiinsa. Paulan mukaanhan lähti myös Matti ja kuulin, että rippilahjaksi saadut kalastusvälineet ovat jo päässeet ahkeraan käyttöön. Matti viipyy reissussa ilmeisesti Jyväskylä-ralleihin saakka, jolloin meiltä on muutkin miehet menossa paikan päälle. Eiköhän siellä Vesannolla aika kulu (ilman kuuluisia Teboil-käyntejäkin...)

Sunnuntaina kävin ekan kerran äidin kanssa mustikassa ja vähän ovat marjat vielä violetin sävyisiä, joten saavat kypsyä vielä muutaman päivän. Meillä on äidin kanssa sellainen sopimus, että otetaan metsään vaan pieni sanko mukaan, niin ei tule sitten oltua siellä liikaa äidin verenpaineen kannalta, vaan mieluummin vähemmän ja usein, kuin monta tuntia kerrallaan. Joten sunnuntai-illalla tehtiin Paulan kanssa mustikkapiirakkaa. Maanantaina sain mukavia vieraita Torniosta, kun pinserikasvattini omistajat Maila ja Jukka, jotka ovat myös edesmenneen pinserini kasvattajat, poikkesivat koirineen. Mukana olivat cotonit Susku, Hilla, Moona ja Salsa, pinseri Begi ja apina Kiwi.  Heillä on edessään muutaman viikon näyttelykiertue täällä "etelässä", toivotaan että menestystä tulee  .Maanantaina Lakukin sitten kyllästyi totaalisesti lastaansa ja keksi keinon, jolla sen sai jalasta pois. Mailan kanssa yritettiin pariinkin otteeseen saada pakettia takaisin niin, että se pysyisi paikoillaan, mutta neiti onnistui toista etujalkaansa avuksi käyttämällä saamaan joka virityksen pois, joten annoin periksi ja nyt neiti on ilman lastaa. Hyvin se jo astelee jalalla hitaassa vauhdissa, juostessa se vielä (onneksi) nostaa sen ilmaan. Nyt täytyy vaan yrittää pitää neiti rauhallisea, sillä lastan olisi pitänyt ohjeiden mukaan olla vielä noin viikon verran paikoillaan. Elokuun alussa meillä on sitten kontrollikuvaus Seinäjoella, jolloin näkee mikä tilanne on.

Itse olen yrittänyt jonkin verran kutoa räsymattoja ja alunperin oli tarkoitus, että teen pari sellaita tosi sekaraidallista matonpätkää syksyn ampumakisoihin arpapalkinnoksi, mutta ensimmäinen versio näytti omaan silmään sen verran kivalta, että päätin kuitenkin ekan maton tehdä hieman pidemmän ja sijoitan sen sitten tuohon meidän eteiseen, kun siinä tarvitaan vähintään 5m matto, että pysyy edes jollain lailla suorassa, kun koirat ottavat spurtin ulos mennessään. Tällainen siitä sitten tuli, raitoihin tuli käytettyä runsaasti vanhoja vaatteita kuten lasten vanhoja potkuhousuja, pieniksi jääneitä kerrastoja, vanhoja kauluspaitoja, mammavainajien mekkoja ja esiliinoja, joten tuttuja kuoseja löytyy kun mattoa lähemmin tutkii:

Kun sain tuon 5m maton valmiksi, tein kaksi lyhyempää samalla tyylillä sinne arpajaisiin ja nyt on kangaspuissa kiinni matto, jossa yhtenä kuteena on vanhaa videonauhaa ja kaksi normaalia kudetta. Nauha antaa ihan kivan mustan kiiltävän pilkkeen sinne tänne, mutta aika hankalaa sitä on kutoa, koska pingottimia ei uskalla laittaa, ettei piikit katkaise nauhaa. Teen siitä vaan lyhyen pätkän, vaikka materiaalia riittäisi kyllä vaikka kuinka, sillä ette ikipäivänä voi kuvitella, miten hirveän paljon yhdestä videokasetista tulee nauhametrejä!!

Ekan jussipaidankin sain vihdoin valmiiksi ja toinen on aloitettu. Paidan koko on n. XL ja ensin näytti, että siitä tulee ihan hirveän leveä, mutta kun pojat vetivät sen päälleen, niin ihan hyvähän se oli. Mulla oli kyllä jonkinlainen ohjekin  olemassa, mutta kun inhoan tehdä noita salmiakkikuvioita edestakaisneuleessa, niin muutin ohjetta niin, että tein kaikki pyöröneuleena ja yhdistin sitten miehustan ja hihat raglankavennuksilla. Ei ehkä ihan aito jussipaita, mutta kuulemma kelpaa ja se on pääasia.

Ei kannata sitten katsoa kuvaa kovin tarkasti, sillä langanpätkät on vielä päättelemättä ja paita prässäämättä...   Niin ja sitten otin esiin vanhan nypläystyynyni ja ajattelin kokeilla josko vielä taito on tallella   Ensin oli kyllä hieman ongelmia mallien kanssa, sillä en millään muistanut, että minne olen kaikki nypläysmallini "arkistoinut". Olen nimittäin viimeksi nyplännyt silloin kun Ville oli ihan pieni ja sen homman jouduin sitten lopettamaan ja vein tyynyn kaappiin, kun Ville toimi turhan innokkaana avustajana ja jostain syystä langat oli aina takussa  No, löytyihän ne mallit kuitenkin ja tällaista olisi nyt työn alla