Eilen tehtin sitten sellainen "pikareissu" Haminaan ja nyt on vihdoin Emma-neiti kotona. Navigaattoritosin huiputti heti kotoa lähtiessä ja ilmoitti matkan pituudeksi 343km, mutta vaikka ihan sen neuvoja toteltiin, niin kyllä vaan päivän päätteeksi mersun mittariin oli tullut tasan 850km. No, tiesin kyllä heti lähtiessä että Lahden kautta matka olisi ollut kyllä lyhyempi, mutta kun Riihimäen kautta saa ajella kuitenkin motoria aika pitkään, niin navigaattorin ehdottama nopein reitti veti kuitenkin sen pidemmän korren   Alunperin Mikon piti lähteä mukaan reissuun, mutta hänelle kasautui sen verran noita työkiireitä ihkauuden "metsäkoneensa" kanssa, ja kun Matti oli onneksi sen verran kuntoutunut edellisviikon sairastelusta että jaksoi reissuun lähteä, niin hänen kanssaan sitten reissu tehtiin.  

Kotimatka sujui yllättävän hyvin, sillä kun Emma sai ensin sataan kertaan pestyä Matin silmät ja korvat, se nukkua rötkötti sylissä aina siihen saakka, kunnes Matti avasi energiajuomatölkin! Kyllä noista energiajuomista ilmiselvästi on hyötyä piristeenä, kun jo hajukin vaikuttaa!! Pissallakin yritettiin matkalla poiketa, mutta siitä jutusta Emma oli ihan eri mieltä, eli jähmettyi paikoilleen eikä liikkunut milliäkään mihinkään suuntaan, saati sitten tehnyt mitään asioitaan   No, hyvinhän sitä kuitenkin pärjättiin kotiin saakka ja sitten tehtiinkin oikein sellaiset superhyperlätäköt.

Kotona lähes kaikki koirat ottivat uuden tulokkaan riemulla vastaan, ainoastaan Lissu oli sitä mieltä, että "en oo sun kaveris" ja samoin Rölli ja Laku katselivat ensin hieman tuhisevaa höseltäjää pienen välimatkan päästä. Aapo-poika sen sijaan oli riemuissaan, kun sai uuden leikkikaverin ja vanhat rouvat Jumbo ja Sintti eivät paljoa kommentoineet millään tavalla, ovat jo niin tottuneet siihen että meillä käy paljon erilaisia koirakavereita. Tänään aamulla sitten oli jo Lakunkin ennakkoluulot vähentyneet ja se oli leikeissä mukana, ainoastaan Lissu joutuu seurailemaan tilannetta vielä "aidan takaa". Lissulla on muutenkin ollut parin viime viikon aikana hienoisia arvoasteikossa kiipeämisyrityksiä ja varsinkin Sintin ja Röllin kanssa sillä on ollut välillä melko äänekkäitäkin erimielisyyksiä ja samoin se on alkanut aika kovalla kädellä kouluttaa Lakua silloin kun se on luullut minun olevan ulkona, joten olenkin muutaman kerran joutunut tilanteeseen jopa puuttumaan. Lissu on pohjimmiltaan aika voimakastahtoinen eikä tahdo oikein hyväksyä sitä, että meillä se joutuu olemaan tuon arvoasteikon alapäässä ja muutaman kerran se on jopa yrittänyt painaa päätään Jumbonkin niskan päälle, mutta Jumbolla on jokin ihmeellinen superauktoriteetti, sillä vaikka se ei rähise eikä edes monasti murahtele, niin asemansa se kyllä säilyttää ja muut väistyvät lopulta sen katseen edessä.

Kiitos Kirsille ja Sepolle tästä valloittavasta Emma-neidistä, toivottavasti joissain näyttelyissä taas nähdään, sillä tarkoitus olisi lähteä ottaa sitä mukaan ainakin niihin lähialueella järjestettäviin näyttelyihin, joissa 9- ja 2-ryhmät ovat samana päivänä

Ai niin, meinas ihan unohtua - Aapo nosti tänään ekan kerran koipea!!! Ja ikää siis 8 viikkoa ja 3 päivää