Ollaan äidin kanssa kuljettu metsässä ahkerasti ja nyt on molemmilla pakastin pullollaan mustikkaa  . Moneen kertaan ollaan jo päätetty, että nyt riittää, mutta sitten ollaan lähdetty etsimään vaikkapa sieniä ja tottakai pitää aina noukkurikin ottaa mukaan, että saa tuoda vielä seuraavan aamun puuroa varten marjat tuoreina metsästä. Sieniäkin ollaan saatu ihan kiitettävästi, tosin meidän sienestystaito on sen verran heikkoa, että koriin on päätynyt vain ihan muutamia sienilajeja ja enin osa ollaankin poimittu tavallista Kangasrouskua ihan suolasieniksi talvea varten. Itse herkuttelen suolasienillä ihan niin, että laitan sekaan pelkästään RUNNSAASTI sipulia ja sitä sitten perunan lisukkeena, nam! Äiti tapaa laittaa sekaan vielä kermat ja pippurit yms, mutta mun mielestä yksinkertaisin on parasta. Puolukkaakin näyttää tulevan tosi hyvin ja muutama litra ollaan sitäkin jo poimittu, mutta joukossa on vielä niin paljon raakaa, ettei säilöntämarjojen kanssa ole vielä mitään kiirettä, kypsykööt kaikessa rauhassa. Kunhan vaan ennen hirvenmetsästysaikaa saadaan marjat kasaan, niin ei muulla väliä. Hirvistä puheenollen, yhtäkään hirvikärpästä ei vielä olla tavattu omasta niskasta, mutta kuulemma niitä on jo runsaasti liikkeellä. Se on kyllä sellainen vitsaus, että olisi saanut jäädä ilmestymättä. Meikäläinen kun ei mitään muuta inhoa niin paljon kuin keskikokoisia ja karvaisia hämähäkkejä, niin nuo hirvikärpäskammotukset muistuttaa niitä täysin sen jälkeen kun ovat siipensä pudottaneet. Ja kun niistä pirulaisista ei tahdo saada edes henkeä pois vaikka kuinka yrittää nipistää. YÄK, YÄK JA YÄK!!

Viikko sitten perjantaina X-pennut täyttivät 2 vuotta ja sunnuntaina Oot 6 vuotta. Kyllä se aika vaan menee hurjaa vauhtia, juuri mietin, että kohta on vuosi siitä kun on ollut viimeksi kääkkäpentuja talossa, joten toivotaan nyt että Saisa olisi kantava, että saisi taas hieman vipinää taloon. Eipä silti, kyllähän tuo superpari Emma ja Laku saavat vauhtia ja vaarallisia tilanteita aikaan harva se päivä. Emma on ottanut tavakseen joka ilta noin klo 21-22 aloittaa iltarutiinit ja niihin kuuluu ensin sian teurastusta puoli tuntia (siis röhkivä lateksilelu) ja sitten alkaa Oravan tai Hirven suolistaminen. Laku säestää mukana Pupun pään kanssa (pupusta ei ole jäljellä enää kuin pää, sillä Emma raateli muut ruuminosat siihen kuntoon että tehtävissä oli ainoastaan enää polttohautaus pannuhuoneessa  )Tuo Emman sian kanssa käymä jokailtainen retuutus on siinä mielessä jännää katseltavaa, että se tehdään joka kerta samalla tavalla eli Emma tuo lelunsa leivinuunin viereen ja nousee kahdelle jalalle ja tökkii sikaa uunia päin ja välillä sitten juoksee vauhdilla sian kanssa uunia päin. Eipä taida ollakaan mitään turhaa legendaa se seiniä päin juokseminen noilla lyttynaamoilla, meillä ainakin sitä näköjään harrastetaan - sika vaan on välissä  

Jumbo on myös päättänyt, että nyt kun on siis syksy niin ulos ei mennä ilman vaatetusta. Rouva konkkaili kahdella ja kolmella jalalla ja tärisi kuin haavanlehti, joten kaivelin vaatepussin komerosta ja kun laitettiin T-paita päälle, niin jopa taas ulkoilu alkoi maistua mukavammalta. Sateeseenhan tuota laiskimusta ei saa millään ja tässä yhtenä päivänä rouva teki taas saman tempun kuin monasti aikaisemminkin sateella eli autosta ei ulos vaan hattuhyllylle makaamaan ja kuulo pois päältä. Sintillä oli pitkästä aikaa anaalien kanssa ongelmia ja käytiin pari kertaa päivässä suihkun alla niitä tyhjentämässä. Homma käy aika kivuttomasti, kun samalla suihkuttaa lämmintä vettä kun puristaa mömmöt ulos. Röllin ongelmiin kun vielä löytyisi ratkaisu, sillä herra on jostain syystä edelleenkin sitä mieltä, että Saisa on hänen elämänsä suuri rakkaus ja hän HALUAA perustaa perheen naisensa kanssa. Saisa tosin on asiasta ihan eri mieltä ja rähähtelee tungettelevalle miesystävälleen välillä erittäinkin kuuluvasti. Rölli reppana vaan tuntuu olevan sitä mieltä, että "ah miten kiihkeä nainen!"  Paino on pojalla pudonnut taas hurjasti, kun ruokakaan ei maita.

Tällä viikolla kolahti postilaatikkoon uusi Snautseri-Pinseri -lehti ja niinkuin jo pikkulinnut olivat laulaneetkin, niin Jumbon tytär Muruhan siellä oli kansikuvatyttönä. Nätti tyttö! Ja olihan lehdessä muitakin tuttuja, sillä apinapalstalla oli Sintin ja Oscarin lapsista kuva.

Keskiviikkona (vai olikohan se jo tiistai) oli hirmu tuulenmyräkkä ja vettä satoi kaatamalla ja meille kävi tällainen vahinko:

Kasvihuoneen koko toinen seinä oli lähes kokonaan revennyt. No onneksi tomaatit on sen verran hyvin naruilla kiinni, etteivät pudonneet alas kun tuuli kävi juuri siltä puolelta mistä seinä oli auki. Matti onneksi sitten korjasi seinän kun sade hieman laantui ja nyt on taas homma OK! Tein muuten tomaateista ja karviaisista yhden ohjeen mukaan sellaista chutneytä, jota olisi tarkoitus käyttää lisukkeena liharuoassa, mutta ohjeessa oli niin hurjasti käytetty etikkaa, että en ainakaan sitä ohjetta tule kyllä enää toista kertaa käyttämään suhde oli muistaakseni jotenkin niin, että siihen laitettiin litra karviaisia, 4-5 tomaattia, 3dl etikkaa plus sitten sipulia ja mausteita. Tänään kaivelin äidin herukkapensaidenjuurelle levinneitä vadelmantaimia ja istutin niitä tuohon tontin rajalle parisenkymmentä kappaletta, ensin mulla oli koirat mukana, mutta Sintti ja Jumbo ja Saisa häipyivät jo alkuvaiheessa takaisin sisälle (ilmeisesti oli tylsää) ja sitten oli pakko viedä tuo nuorisokin sinne perässä, sillä Emma ja Laku kiskoivat taimia maasta sitä mukaa kuin ne sinne sain  istutettua. Rölli oli ainut joka jäi ulos, mutta sekin häipyi vähän väliä omille teilleen ja käväisi vaan silloin tällöin katsomassa että olenko vielä paikalla!

Ampumajaoston kokous oli torstaina ja nyt onkin taas aika aloitella syksyn ilma-aseharjoitukset. Tosi laiskasti tuli kesän aikana ruutia harjoiteltuakin, en varmaan käynyt aluemestaruuskisojen jälkeen kuin pari kertaa radalla ja jotenkin ei vaan ole ihan vielä intoa lähteä sisäradallekaan illalla, kun on vielä niin paljon kaikkea muuta puuhasteltavaa. Mutta pakko kai sitä on piristyä jos aikoo edes jonkinlaisia tuloksia saada talven aikana.