Kylläpäs tuli retro olo, kun tulostimesta loppui muutama päivä sitten värikasetti ja tänään kirjoittelin illan ampumajaoston kokouksen esityslistaa oikein vanhalla kunnon kirjoituskoneella. Ensin ei kyllä meinannu tulla yhtään mitään, kun en muistanut ollenkaan että nehän ei olekaan mitkään hipaisunäppäimet ja kun ekan kerran vilkaisin että mitähän sitäon tullut kirjoitettua niin melkein joka sanasta puuttui kirjaimia. No, kun sitten otti hakkausmenetelmän käyttöön. niin johan alkoi tulla ihan luettavaakin tekstiä, mutta täytyy myöntää, että nyt on pikkusormet kipeenä  No joo - illalla olis tosiaan jaoston kokous ja saas nähdä olisko kukaan innostunu ottamaan nää mun sihteerin hommat vastaan. Meikäläinen on nyt yli 10 vuotta ollu tässä virassa ja ihan mielellään ne kyllä jollekin muullekin luovuttaisi ja olen hieman haistellut, että meidän puheenjohtaja Markulla on ihan samantyyppisiä ajatuksia ollut ilmassa. Tahtoo vaan olla tää meidän porukka niin pieni, että hommat kasautuu aina yksille ja samoille. Vajaan parin viikon kuluttua meillä on täällä taas jokavuotiset Avoimet Kansalliset ilma-asekisat ja toivotaan, että saataisiin tänäkin vuonna paljon osallistujia paikalle. Ekoista kisoista tulee kuluneeksi tasan 10 vuotta eli vähän niinkuin juhlavuosi ja järjestyksessä XI kisat siis. Juuri kaivelin esiin vanhan Suupohjan Sanomien lehtileikkeen (10.11.1999), jossa oli juttua meidän ekoista kisoista ja porukoilla oli hauskaa kun vein kopion siitä radalle, sillä yhdessä kuvassa oli meidän Mikko juuri tähtäämässä pistoolillaan istumatuelta IT-8 sarjassa. No onhan se Mikko hieman 10 vuodessa muuttunut. Pakko laittaa tänne näkyviin, vaikka saan kyllä kuulla kunniani, kunhan Mikko ton näkee

Verottajakin sitten muisti mätkyillä ja isäntä naureskeli kun oli omaa kirjekuortaan availlut että hänetkin on nyt luokiteltu ihan virallisesti vilja- sekä pieneläintilalliseksi. Tähän asti nuo koirat on olleet vaan pelkästään meikäläisen "kontolla", mutta nyt ne näköjään kuuluu Veskullekin. Täytyy varmaan ottaa kopio paperista ja tehdä huoneentaulu, niin voi sitten siihen vedota, jos täytyy häntä pyytää tekemään esim. pissalenkkiä niitten kans 

Saisa aiheutti meikäläiselle eilen muutaman ylimääräisen lisälyönnin, sillä teki kyllä isoine mahoineen sellaisenkin loikan, että onneksi Vesku oli hereillä ja tajus tilanteen!  Isäntähän makoilee usein illalla tuossa sohvalla ja katselee siitä telkkaria ja enemmän tai vähemmän on koirakansaa siinä mahan tai kyljen päällä. Saisahan päätti, että mitä turhia sitä kiertämään kauempaa, vaan loikkasi suoraan maasta Veskun mahan päälle ja eihän se sinne asti kunnolla päässyt kun vatsa painaa! Veskun refleksit onneksi toimi kunnolla ja sai siepattua mamman ilmasta kiinni ennen kuin mätkähti selälleen takaisin maahan. Seurauksena ei ollut muuta kuin että kun Saisa sitten sai kunnon asennon itselleen siellä isännän kainalossa, kuului tosi turhautunut tuhahdus. Tuo maha kun kasvaa niin vauhdilla, ettei itse oikein pysy mukana ja tajua, että mitä pystyy tekemään ja mitä ei enää kannata yrittää. No eiköhän parin viikon kuluttua helpota kun pääsee lastistaan eroon. Toivotaan, että pennut syntyvät ennen tuota meidän kisaviikonloppua, sillä meikäläisen kun olisi pakko olla ainakin perjantai-ilta ja lauantai kisapaikalla ja sunnuntainakin olen luvannut mennä vielä loppuhässäkkään, kunhan kotiudun Seinäjoelta.

Ja pitkästä aikaa tänään oli muuten TOSI hieno sää kävellä koirien kanssa metsässä, aurinko paistoi ja muutama aste plussan yläpuolella!