Nyt alkaa mennä hermot noiden cityelukoiden kanssa (siis mehän asutaan Mäkikaupungissa, joten city mikä city)  Toissa-aamuna kello puoli viisi  heräsin ihme rapinaan ja totta kai myös koirat se kuuli, joten kunnon älämölö päälle ja koko huusholli hereille   No vihdoin sitten tajusin, mistä ääni tulee eli ikkunan takana, siinä ikkunan alla olevalla pellillä, räpisteli variksenpoika! Heiluttelin peittoa ja yritin huitoa lasin takana, mutta eihän tuo mitään tajunnu, vaan jatkoi käppäilyä!  Ei siinä sitten muu auttanut, kuin otin kärpäslätkän ja laitoin käteni tuuletusikkunasta ulos ja huitasin sitä oikein kunnolla sillä lätkällä, jotta sain sen ikkunalta alas. Koirathan olikin sitten kaikki virkeitä, joten eipä auttanut muuta kuin painella niiden kans ulos. Ja kun sinne mentiin, niin huomasin, että niitä variksenpoikasia oli vielä neljä lisää tuossa meidän pellolla. Ne lensivät aina 10-15 metrin matkan kerrallaan ja pitivät kauheaa meteliä, joten ilmeisesti lentoharjoitukset menossa. Luultavasti niiden emo oli vahtihommissa, sillä yksi iso varis kierteli koko ajan pellon päällä ja huusi kurkku suorana kun koirat lähestyivät sen mekastavia kakaroita.

Tähän asti ollaan taisteltu vaan noiden rusakoiden kanssa, kun ne ovat ottaneet meidän pihan oleskelutilakseen eivätkä pelkää yhtään mitään, mutta nyt alkaa nuo siivekkäätkin jo olla liian tuttavallisia! Meidän pihassahan on koko kevään ja alkukesän majaillut ainakin kolme rusakkoa ja ne eivät pelkää edes koiria, vaan jatkavat kaikessa rauhassa ruokailuaan vaikka kävelisi niiden vierestä. Tämä eka kuva on toukokuulta ja otettu mun kasvihuoneen vierestä

Eilen iltapäivällä kun kannoin petivaatteita sisälle yksi pitkäkorva naposteli voikukanlehtiä runsaan 10 metrin päässä siitä mistä kuljin ja yhtään sitä ei mun touhuilut häirinny, vaan otus oli siinä vielä sitten kun sain hommani tehtyä ja hain kameran. Vasta sitten, kun heitin sitä jalkapallolla se lähti pois (eläinrääkkäystä tai ei tuo toimintani, mutta harmitti niin vietävästi, kun en osunut). Mun juurikasvimaalta on jopa purjonvarsia maisteltu ja herneiden pintaan nousseista taimista suurin osa syöty, joten ei paljoa huvittaisi noita otuksia pihassaan katsella  )

Eilenillalla myöhään, kun tein koirien kanssa viimeisen pissareissun tuohon pellolle, siellä jälleen yksi pitkäkorva söi kauran orasta kaikessa rauhassa, eikä välittänyt meistä mitään. Tuo kuva on tosi huono, sillä otin sen tosiaankin puhelimella puoli 12 aikaan yöllä ja oli tosi hämärää kun sataa tihuutti vettä, mutta näette miten lähelle Laku pääsi kävelemään. Vasta sitten kun tuon kuvan ottamisen jälkeen Laku ja Emma lähti juoksemaan sitä kohti, se vaivautui lähtemään karkuun.

Toisaalta mukavaa, kun koirat ei lähde ajamaan ketään takaa, eikä tarvitse pelätä, että juoksisivat esim auton alle sen takia, mutta jotain noille pitäis keksiä ennen kuin mun kaikki porkkanat ja salaatit on syöty.