Perjantaina oli tarkoitus lähteä viemään Paulan autoa Vesannolle ja hakea samalla oma auto sieltä kotiin, mutta suunnitelmiin tulikin sitten hieman muutoksia ja Vesantoa kohti lähdettiin, mutta isännän Dukatolla ja vaan yksi koira mukana. Alunperin oli tarkoitus ottaa noita koiruuksia mukaan enemmän, mutta Sintin ja Jumbon juoksut sekoittivat ne suunnitelmat, joten mukaan pääsi ainoastaan Emma. Olin tosi ylättynyt siitä, että miten tuo Duracell-mopsi jaksoi niin kiltisti koko matkan makailla boksissaan. Boxin ovi oli koko matkan auki ja välillä pää roikkui boxin ulkopuolella ja välillä siletä retkottivat takajalat, mutta suurin piirtein koira kuitenkin oli boxin sisäpuolella koko matkan. Menomatkalla poikkesin Keskisellä ja siksi aikaa laiton toki boxin kiinni, sillä jos neiti olisi jäänyt autoon vapaaksi, niin ihan varmasti se olisi saanut varashälyttimet huutamaan. Nuo isännä auton varashälyttimet kun muutenkin ovat aivan liian monimutkainen juttu mulle, sillä viikonlopun aikana sain ne varmaan 20 kertaa kiljumaan ja siinä tilanteessa onkin sitten mukavaa naama punaisensa laittaa autoa käyntiin, kun uteliaita katseita satelee joka puolelta

Perille kun päästiin niin Emma löysi heti itselleen hengenheimolaisen, sillä Mosku-ajokin kanssa se keksi heti yhteiset leikit, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että juostiin rinkiä hullun kiilto silmissä ja mitä isompi vauhti sen parempi - Milli sen sijaan seurasi "aikuisemmalla asenteella" sivummalta ja yritti vaan pysyä poissa jaloista.  

Lauantaipäivän Milli ja Emma viettivät kahdestaan, kun käytiin Äänekoskella ampumassa; Mosku meni siksi aikaa hoitoon "mummolaan". Ville tuli myös kisoihin ja hänellä oli Laku mukana. Kisat meni siten että taisin itse olla ainut meistä,  joka oli tulokseensa tyytyväinen, mutta onpahan tuo ilma-asekausi nyt jo lopuillaan muutenkin joten eipä noilla tuloksilla niin kauhean suurta merkitystä tainnut kenellekään meistä olla. Laku lähti sitten minun matkaani ja kun päästiin takaisin Vesannolle, Emmalla alkoi taas uusi hullunralli, kun se huomasi, että jes - uusi kaveri 

Sunnuntaina lähdin sitten ajelemaan kohti Isojokea ja mukaan sain vielä yhden neidin Emman ja Lakun lisäksi, sillä kääkkäneiti Juli muutti viikoksi meille, jotta voi samalla sitten käydä pari kertaa treffeillä Topin kanssa kaikessa rauhassa. Hieman ensin mietin, että miten saan kaikki kolme koiraa mahtumaan pakettiauton ohjaamoon, mutta hyvinhän tuo matka sitten lopulta sujui, Juli tosin oli ensimmäisen 50 km aikana joka risteyksessä sitä mieltä että ihan varmasti suuntä on väärä, kosks ilmoitti aika kovaäänisesti itsestään aina kun jouduin pysähtymään risteyksissä. Viitasaaren jälkeen se sitten ilmeisestikin tajusi, että ei auta vaikka yrittää neuvoa ja alkoi nukkua. Soittelin matkan varrelta R:lle joka oli muuttopuuhissa ja sovittiin, että poikkean Seinäjoella hänen luonaan pikaisesti kun siitä ajan ohi. Sai samalla hieman oikoa puutuneita jäseniään, kun ajokeli oli aika inhottava ja isännän autossa nuo ohjaamon mittasuhteet ei ole oikein sopivat mun jaloilleni. R:lla oli jälleen kerran mukavaa yllätystäkin meikäläiselle joten SUUREN SUURET KIITOKSET - tiedät kyllä mistä!!

Tänään kävin hakemassa Topin meille käymään, mutta nuoripari ei ollut ihan vielä valmis "suhteen virallistamiseen", mutta katsotaan joko huomenna jotain tapahtuisi. Topistahan tuli lauantaina jälleen isä, kun sen edellinen "vaimo" Mila sai 2 tyttöä ja 2 poikaa, joista roppakaupalla onnitteluja Johannalle kennel Rapid Master'siin. Loppuviikosta tulee varmaan myös Lissu jälleen hoitoon, joten säpinää riittää koko viikoksi