No niin, lähes viikko on mennyt flunssan kourissa eikä oikein täydellistä helpotusta näy vieläkään olotilaan. Kuumeet on onneksi poissa, viime viikonloppuhan meni sängyn pohjalla yli 39 kuumeessa, joten sattuneesta syystä jäi Kankaanpään kisakin väliin  . On räkäinen olo ja yskittää niin inhottavasti, ettei tahdo pystyä nukkumaan kunnolla. Vaakatasossa oleminen ei oikein sovellu, kun meinaa tukehtua ja muutama yö menikin keittiön sohvalla nukkuessa, kun siinä pystyy nukkumaan lähes istualtaan  

Mikko ja Matti potivat flunssaa myös ja olivat pari päivää viime viikolla pois koulustakin ja Veskulla tuntuu olevan sellainen vähitellen päälle hiipivä malli tästä taudista, sillä ilmeisesti pitää pientä kuumetta koko ajan. No - eiköhän tämä taas tästä..

Pennuilla alkaa olla kunnon vauhti päällä ja alkaa pikkuhiljaa olla meteliäkin ihan kiitettävästi. Varsinkin silloin kun laitan nappulat turpoamaan ja "puuro" alkaa vähitellen antaa hajua, alkaa pentuaitauksesta kuulua ensin pientä kitinää, sitten ääni vähitellen kovenee ja loppujen lopuksi kakarat kiljuvat kurkku suorana, että eikö sitä sapuskaa jo nyt tule. Pari pennuista on niin kovin hätäsiä syömisensä kans etten ole kuivana uskaltanut niille nappulaa antaa, etteivät halkaise itseään, joten joutuvat jatkossakin odottamaan väh 10-15 min ruoan pehmenemistä  Tällä viikolla pennut ovat myös ulkoilleet ekat kerrat, tosin koska maa on niin märkää ja vettä satelee joka päivä, en ole niitä maahan päästänyt kävelemään vielä, vaan ulkoilu on tehty turvallisesti sylissä. Kun vien aikuiset ulos, otan aina jonkin ipanoista mukaan ja jos näyttää siltä että tulee hirmu kylmä, loppuajaksi pääsee lämpimään takin alle. Toivotaan, että kelit hieman kuivaa, niin päästään ensi viikolla jo hieman kokeilemaan miltä tuntuu tassutella kylmässä maassa.

Saisa alkoi itse vierottaa pentujaan oikeastaan heti, kun hampaat puhkesivat ja nyt se onkin käynyt muutamana päivänä ainoastaan kerran pari päivässä pikapikaa tissittämässä, ja montaa minuuttia se ei aitauksessa viihdy, vaan hyppää aidan yli ja parkkeeraa sohvalle. Nyt se ei enää ihan niin aktiivisesti myöskään vahdi pentujaan ja muut koirat (lue: Milli ja Emma, jotka päivystävät koko ajan aidan vieressä) saavat vapaasti mennä pentuja haistelemaan. Yhtenä päivänä hieman pelästyinkin, kun kävin postilaatikolla ja tullessani takaisin löysin Millin pentuaitauksesta. Mutta eipä Saisalla näyttänyt olevan mitään sanottavaa asiasta, makaili sohvalla kaikessa rauhassa. Ainut asia, josta Saisa rähähtää, on ruoka! Puruluiden kanssa se on jo tottunut tähän meidän systeemiin, että luita lojuu pitkin lattioita niin monta kappaletta, ettei niistä kannata tapella, mutta ruokakuppi on pyhä paikka Saisalle ja siksi se syökin ruokansa erikseen, sillä palautetta tulee heti jos joku toinen koirista erehtyy edes katsomaan sen ruokakupin päälle. No, mamma on kyllä niin hurjan nälkäinenkin koko ajan, varsinkin nyt kun olen alkanut vähitellen sen ruokamäärää pienentää. Tähän saakka on mennyt noin litra nappulaa päivässä ja nyt ollaan vähennetty määrä n. 7 desiin (vertailun vuoksi Jumbo syö samanaikaisesti n. 1,5dl). Minna ja Petri (joille isot onnittelut avioitumisen johdosta! ) ovat viikon kuluttua tulossa hakemaan mamman kotiin, ja yritän saada vielä hieman tuota ruokamäärää putoamaan lähemmäs normaalia, nyt kun maitoa ei tarvitse enää tuottaa.

Laskeskelin tuossa että ehkäpä pitäisi alkaa vähitellen miettiä myös sulhoa tuolle meidän Emmalle! Mullahan on nyt suunnitelmissa kahdet kääkkäpennut kevääksi ja muita kääkkäpentuja ei sitten tälle vuodelle ole tulossa, joten oikeastaan alkusyksy soveltuisi mopsipentueelle aika hyvin, kun pystyisi sitten keskittymään vain ja ainoastaan niihin. Kevättalveksi en halua mopsivauvoja jättää, sillä jos niiden kanssa joutuu enemmän tekemään töitä, niin kesäaika on aina vilustumisvaarojen ja muiden ongelmian kanssa hieman helpompaa aikaa ja luultavasti vuoden 2011 kääkkäpentue tulee olemaan alkuvuodesta, joten eivät olisi sitten samaan aikaan. Seuraavalle kesälle olen suunnitellut edes paria ulkomaanreissua koirien kanssa, joten sille kesälle ei sitten taas pentusuunnitelmia tehdä. Mutta katsotaan nyt löytyykö sopivaa poikaa ja jos ei niin jätetään ne suunnitelmat sitten hautumaan tai hautautumaan

Eilen kävin pitkästä aikaa radalla, sillä oli pakko ampua kisasarja tuohon valtakunnalliseen sarjakilpailuun ja kyllä tuntui pistooli tosi painavalta, joten kyllä flunssa on vienyt voimia. Saas nähdä mitä tulee sunnuntain kisasta Alavudella :(  . Iltapäivällä hain Mikon Kauhajoelta, sillä hän on aloittanut autokoulun ja hankala päästä kotiin illalla. Käväisin samalla Ikkeläjärvellä ja vein Taipaluksen Heikille pari asetta ja säiliötä huoltoon. Seuran toisen Morinin kumpikaan säiliö ei pitänyt painetta ja Heikki lupasi vaihtaa niihin mittarit, koska kuulemma siinä mallissa mittarit yleensä aiheuttavat kyseisen ongelman. Myöskin Villen Morini kaipaili huoltoa ja toivotaan nyt ettei siitä löydy mitään sen vakavampaa, ainakaan suoralta kädeltä ei Heikki osannut sanoa, että mikä sen ongelmat aiheuttaa, kun se ei aina virity. Omassakin pistoolissa on hieman ongelmaa, ja oireet viittaavat hieman siihen, että sielläkin on sisäiset tiivisteet sen verran kuluneet, että pitäisi vaihtaa, mutta yritän pärjätä sillä nyt vielä pari kisaa ennen kuin vien sitä huoltoon, kun ei ole sitten yhtäkään vara-asetta kotona ja tuota valtakunnallista kisaakin kun ammutaan joka viikko.